Garmin GPSMAP 526s

Innostuinpa hommaamaan karttaplotterin veneeseen. Aikaisemmin kesällä tekemäni vertailun perusteella päädyin Garminin GPSMAP 526s malliin. Plotteri maksoi Marinea-verkkokaupassa 689 euroa. Lisäksi ostin Suomen järvet kattavan Garmin BlueChart g2 vision kartan, joka samaisessa verkkokaupassa maksoi 289 euroa. Yhteensä paketille kertyi postikuluineen hintaa 991 euroa.
 
Plotterin käyttöönotto ja asennus sujui helposti ja nopeasti. Kaksi piuhaa jännitesyöttöä varten kiinni ja teline kolmella ruuvilla pulpettiin.

Plotteri asennettuna ohjauspulpettiin.

Asennuksen jälkeen kävin suorittamassa alustavaa testausta plotterille.Merimerkit vaikuttivat aluksi liian pieniltä, mutta valikosta löytyi asetus, jolla merkit sai isommiksi. Muuten ensivaikutelma oli todella hyvä.

Garmin G2 Vision katoissa on reititysominaisuus, jota myös testasin. Huomasin yllätykseksi, että reitti ei mennytkään väyliä pitkin, vaan ilmeisesti nopeinta mahdollista reittiä. Toisaalta hyvä niin. Ehkä jostain voi valita eri optioita reitiykselle, täytyy tutustua lisää myöhemmin.

 

Plotterin näkymä reittiä ajettaessa.

Näyttö vaikutti oikein hyvältä ja kirkkaalta. Ainakaan tämän testauksen aikana ei ollut mitään ongelmia auringonvalon suhteen. Myös näytön päivitys vaikuttaa sujuvalta.  Koko tuntuu ihan riittävältä, vaikka joidenkin kertomuksien mukaan viisitummainen näyttö on hieman liian pieni. Kosketusnäyttö olisi plussaa, mutta sellaista tässä mallissa ei ole.

Plotteri tositoimissa.

Hyvältä hankinnalta vaikuttaa. Täytyy tutustua ominaisuuksiin tarkemmin ja testailla lisää...

Varkaus - Kuopio - Varkaus

Sitten vuorossa hieman pidempi veneretki kuin mitä tähän asti on totuttu. Retken suunnittelu sai alkunsa Varkaudessa järjestetystä höyrylaivaregatasta ja ajatuksesta yhdistää samaan reissuun pieni veneretki Saimaalla. Veneretken päämääräksi valittiin Kuopio, sillä siellä sattui olemaan samana viikonloppuna viinijuhlat.

Reissu sai alkunsa 3.7.2010 lauantai aamuna jolloin vene nostettiin traileriin Päijänteen rannalla ja matka kohti Varkautta oli valmis alkamaan. Veneen lasku Saimaalle suoritettiin Könönpellon venerannasta ja siinä samalla kyytiin pakattin reissuun tarvittavat varusteet. Loppujen lopuksi sää oli koko reissun ajan niin hyvä, että mukaan varattuja lämpimiä vaatteita ei tarvittu.


Haijan kanava.

Matka kohti regattaa alkoi Haijan kanavan kautta kohti Taipaleen kanavaa, jossa höyrylaivaregatta järjestettiin. Kanavaa ennen on pitkä pätkä 9km/h nopeusrajoitusaluetta.


Taipaleen kanava.

Sulkuun päästiin hyvällä tuurilla suoraan, sillä lukuisia muitakin venekuntia oli menossa Taipaleen kanavan alapuolella regattaa seuraamaan. Sulutuksen jälkeen rantauduimme museokanavan luona olevaan vanhaan kivilaituriin ja siitä sitten kävellen tutkimaan höyrylaivoja hieman tarkemmin. Höyrylaivoissa oli avoimet ovet 15-17 välisena aikana. Laivoihin tutustuminen sujui helteisessä säässä leppoisasti ja aika meni nopeasti. Väki laivoissa on ystävällistä ja heitä jututtamalla sai kuulla monenlaista tarinaa alusten historiasta. Mukana regatassa oli noin 20 höyryllä kulkevaa alusta. Lisätietoja höyrylaivoista: Suomen Höyrypursiseura ry


Regatta.

Regatan jälkeen vuorossa oli uusi sulutus Taipaleen kanavassa ylävirtaan ja sieltä sitten kokka kohti Kuopiota noin puoli seitsämän aikaan illalla. Varkaudesta ajoimme kohti Leppävirtaa Sailmate palvelun avulla suunniteltua reittiä pitkin. Ensimmäisen kerran vauhtia hiljennettiin noin puolen tunnin ajon jälkeen Leppävirralla nopeusrajoituksen vuoksi. Leppävirralla on 6700m pitkä pätkä aluetta jossa saa rajoituksen mukaan ajaa ainoastaan 9km/h nopeutta.


Konnuksen kanava.

Noperusrajoitus alueen jälkeen matkavauhtia ennätettiin pitää alle 10min kun saavuimme jo Konnuksen kanavalla. Kanavassa sulutus meni todella nopeasti, sillä korkeuseroa on ainoastaan 0,6 metriä. Kanavan jälkeen noin ilta kahdeksan aikoihin olimmekin jo Puutossalmen lossin lähettyvillä ajamassa kohti edessä häämöttävää Puijon tornia. Tästä suuntasimme Kuopion matkustajasamaan, sillä majapaikan avain oli määrä noutaa ilta yhdeksään mennessä. Majapaikkana toimi lähellä satamaa sijaitseva kesähotelli Lokki. Vene ankkuroitiin Maljalahden vierasvenesatamaan, joka sijaitsee aivan matkustajasataman vieressä. Rantaumiseen saimme opastusta satamaan aiemmin saapuneilta turisteilta.


Maljalahden vierasvenesatama.

Tästä sitten suunnistimme illan viettoon, tosin viinijuhlat jäivät väliin. Ilta meni pääasiassa satamassa sijaitsevan ravintola Albatrossin tarjonnasta nauttien. Sunnuntaina hyvin nukutun yön jälkeen heräsimme satamaan syömään muikkuja aamiaiseksi ja seuraamaan BMW Beach Volley Pro Tour avauskilpailua.


BMW Beach Volley Pro Tour.

Kotimatkalla suuntasimme tutustumaan Kuopion nähtävyyksiin vesiltä käsin. Vierasvenesatamasta otettiin suunta kohti Rönön siltaa. Tästä sitten syväsataman ohi kohti saaristokatua. 2008 vuoden loppupuolelle valmistunutta saaristokatua ei näkynyt ollenkaan mukana olleessa merikortissa, mutta matka sujui hyvin Ellen Thesleffin sillan ali. Sillan jälkeen suuntasimme kohti Keilakantaa ja siinä sivussa yritimme vilkuilla asuntomessualuetta. Messutalot tosin eivät erottuneet meidän reitille.


Keilakannan silta.

Paluumatka meni pientä huviajelua lukuunottamatta samoja reittejä kuin menomatka. Konnuksen kanavalla pysähdyttiin tauolle ja osattiinpa ajoittaa tauko juuri kesäteatteri esityksen alkuun ja sehän tarkoitti valtavaa tungosta kahviossa. Helteessä jonotettiin kahvia pitkä tovi ja käytiinpä tutustumassa jonkinlaiseen museoon kanavan pihalla. Loppumatka menikin jo ilman sen erikoisempaa ohjelmaa. Vene trailerissa pääsimme takaisin Päijänteen rannalle noin ilta kymmenen aikoihin.


Konnuksen kanavan museo / Vanhat pelastusliivit.

Tietoja reitistä:
- Menomatkan pituus: 78km (suoraan Varkaus - Kuopio väli)
- Menomatkan keskinopeus: 36km/h
- Paluumatkan pituus: 81,4km

Reitti kartalla:

View Larger Map

Valomaston tiivistys

Veneen kunnostuksessa oli tällä kertaa vuorossa valomaston tiivistäminen. Edellinen omistaja oli ilmeisesti jo vuotoa havainnut ja yrittänyt korjata ongelman maston juuren tiivistämisellä. Tästä ei kuitenkaan ole ollut juurikaan hyötyä, sillä maston yläosassa oleva musta lippa kerää sadevettä ja tyhjentää itsensä mastoputken sisään lipassa olevasta reiästä. Maston alaosassa on reikä veden poistuloa varten, joten maston sisälle menevästä vedestä ei normaalitilanteessa ole haittaa. Maston johtojen läpiviennin tiivistys oli kuitenkin hapristunut ja vesi pääsi valumaan maston sisältä veneen sisälle. Korjausta kaipasi siis lähinnä tuo läpiviennin tiiveys.

Maston juuri edellisen omistajan jäljiltä.

Tiivistysaineeksi valitsin nettisurffailun perusteella venekäyttöön tarkoitetun Sikaflex 291 massan. Massaa oli saatavilla erikokoisina tuubeina, joista valitsin 100 ml koon. Hintaa tuubilla oli Motonetissä 7.50 euroa.

100 ml sikaflex tuubi

Irroitin maston veneen katolta ja hioin pois entiset tiivistysmassan jäänteet pois. Veneen katosta hioin massat pois kohtuu sileällä hiomapaperilla. Maston osien hionnassa käytin porakoneen päässä olevaa metalliharjaa. 

Valojen johdot oli sen verran kuluneet ja teipatunnäköiset, että päätin uusia johdot. Läpiviennin tiivistämisessä piti käyttää hieman mielikuvitusta ja päädyin tekemään tiivistyksen kutistesukan ja sikaflexin yhdistelmällä. Esin laitoin johtoihin reilusti sikaflexiä ja sitten kutistin päälle kutistesukan kuumailmapuhaltimella lämmittämällä. Sen jälkeen työnsin kutistesukan maston alumiinisesta kannasta läpi ja tiivistin vielä kannan ja kutistesukan välin sikaflexillä. Annoin tämän virityksen kuivua yön yli.

Johtojen tiivistystä sikaflexillä.

Seuraavana päivänä menin veneelle ja laitoin maston kiinni. Ensin pistin veneen katolle läpiviennin kohdalle sikaflexiä ja sen jälkeen ruuvasin maston kannan kiinni. Sikaflex-massa jäi kannan ja katon väliin tiivistämään ja pitämään kantaa paikallaan. Maston ruuvasin sen jälkeen kantaan kiinni ilman mitään tiivistystä, sillä maston kannan reikä tyhjentää maston kannan vedestä, joten kannan ja mastotolpan välin tiivistäminen on melko turhaa. Suurin osa vedestä tulee maston yläosassa olevasta lipasta. 

Aika näyttää tuliko tiivis, mutta ainakin vaikutti aika onnistuneelta tiivistykseltä. Aikaa meni muutama tunti, joten ei mikään kovin iso homma. Sotkuista sen sijaan oli, sillä Sikaflex ei meinaa lähteä millään irti käsistä tai mistään muualtakaan :)

Lokki varoitus Kuhankosken sululle

Kuhankosken sulun alapuolelle on lokin pesä laiturille jossa sijaitsee naru sulun avausta varten. Hyvissä ajoin ennen laituria yksi lokki teki pienen hyökkäysharjoituksen venettä kohden ja syy selvisikin laiturin vieressä. Laiturin etureunassa oli lokin pesä ja siellä pari poikasta, sekä yksi kuoriutumaton muna. Lokin hyökkäykset voi välttää jos ajaa veneellä hieman kiertäen laiturin sulun puoleiseen reunaan. (Havainto tehty 23.6.2010)

Sulkavan Suursoudut 8-11.7.2010

Sulkavan Suursoudut on mailman suurin soututapahtuma. Tapahtumassa on mahdollisuus kiertää 58km mittainen lenkki Partalansaaren ympäri tosimielessä tai leppoisaan tahtiin. Leppoisampi vaihtoehto mahdollistaa yöpymisen matkan puolivälissä, sekä veneelle asetetut vaatimukset ovat muita sarjoja vapaammat.

Kilpailun tukikohtana toimii Sulkavan kylä, jonka kadut täyttyvät soututapahtuman ajaksi. Lähistöllä sijaitsevat Savonlinnan kaupunki ja Puumalan kylä. Parhaiten tapahtumaa pääsee seuraamaan omalla veneelle kunhan muistaa olla häiritsemättä soutajia liiallisella aallonmuodostuksella. Ilmankin omaa venettä tulee toimeen, sillä tapahtuman aikana järjestetään erilaisia risteilyjä. Toinen vaihtoehto on veneen vuokraus. Oravanpesät niminen yritys vuokraa kapteenin kanssa yhtä venettä Sulkavalla. Puumalassa sijaitsee Sahalahti josta voi kysellä majoitusta ja ehkä myös veneen vuokrausta.

2009 vuoden souduissa oli suotajia 7352 kappaletta ja muuta porukkaa luultavasti ainakin samanverran. Tapahtumaa pääsee seuraamaan aivan vapaasti, joten tarkkaa tietoa oheis porukan määrästä ei ole saatavilla.

Jyväskylä - Korpilahti - Jyväskylä

Keskiviikko-iltana töiden jälkeen päätimme lähteä taas vesille. Kohteena oli tällä kertaa Korpilahti.

Bensatankki oli jo melko tyhjä, joten kävimme alkumatkasta tankilla. Tankkauspaikaksi valitsimme tällä kertaa Säynätsalon SEO:n, jossa emme aiemmin olleet käyneet. Valinta osoittautui hyväksi, sillä täällä oli bensa edullista verrattuna yleiseen laituritankkauspaikkojen hintatasoon. Hinta oli nimittäin sama veneilijöiden ja autoilijoiden mittarissa (1.449 e/l). Yleensä, mitä itse olen tankannut, on hinta ollut noin 10-20 senttiä autoilijoiden hintoja korkeampi. Täytyy jatkossakin hyödyntää tätä edullista hintaa.

SEO:n laituri.

Tankkauksen jälkeen matka jatkui kohti etelää ja Korpilahtea. Säynätsalon jälkeen oli pari isompaa selkää, kunnes järvi kapeni käännyttäessä itäänpäin Korpilahden suuntaan. Matkan varrella hieman ennen Korpilahden satamaa on hieno Kärkistensalmen silta.

Kärkistensalmen silta Jyväskylästä päin katsottuna.

 Perillä Korpilahden satamassa olimme klo . Matkaa oli kertynyt tähän mennessä tankkauslenkki mukaanluettuna 41.3km ja aikaa kulunut 1 tunti ja 20 minuuttia. Tästä tankkauslenkin osuus oli noin puoli tuntia. Matka tehtiin reipasta vauhtia ajaen. Suurimman osan matkasta nopeus oli päälle 50km/h.

 Veneitä satamaravintolan edustalla.

Korpilahden uusi satamarakennus.

Näkymä sataman laiturilta väylälle eli itään päin.

 Kun kahvit oli juotu ja munkit syöty kävimme katselemassa vielä satamassa olleita veneitä kunnes lähdimme ajelemaan takaisin kohti Jyväskylää. Vierasveneiden lisäksi satamassa on myös paljon kotisatamanaan paikkaa pitäviä veneitä.

 Näkymä Mullikkasaaren loiston tietämiltä Ristinselän yli Jyväskylään päin.

Lehtisen salmen loisto. 

Takaisin Jyväskylässä, Kuokkalan pienvenesatamassa olimme klo 22:00. Matka-aika Korpilahdelta Jyväskylään oli 54 minuuttia. Alle tuntiin siis ajaa tuon välin kun ei pysähdy ja ajaa reipasta vauhtia. Keskimääräinen nopeus oli GPS:n mukaan 41km/h. Pituutta pätkällä oli 37.4 km. Tämä on siis oikeampi matka Jyväskylän ja Korpilahden välillä, sillä tässä ei ole mukana mitään tankkauslenkkejä tai muita. 

Jyväskylään saapuessamme päätimme vielä käydä Lutakon satamassa katsomassa Sataman Yö -tapahtuman meininkejä. Chisu oli lavalla laulelemassa ja hyvin kuului konsertti veneelle. Poliisitkin olivat jälleen kerran partioimassa sataman alueella. Varmaankin juuri tapahtuman takia.

Suomi-laiva Jyväsjärvellä.

Reissu oli mukava ja Korpilahden uusittu satama osoittautui erittäin hyväksi paikaksi. Aikaisemmasta satamasta ei olekaan kokemusta, mutta kyllä tämä uusittu ainakin oli käymisen arvoinen paikka. Sopivan matkan päässä Jyväskylästä ja puitteet kunnossa (kaikki uutta ja hienoa). Suosittelen ehdottomasti!

Mattojen uusinta

Viikonloppuna oli taas aikaa veneilyharrastukselle. Päätin toteuttaa mattojen uusinnan, joka oli alunperin tarkoitus tehdä jo ennen vesillelaskua.  Alkuperäisten mattojen pitkä osuus oli tehty useasta palasta, eikä matto ylettänyt peräpenkin jalkatilaan asti. Itse ajattelin tehdä pitkän osuuden yhdestä palasta ja etupenkkien jalkatilojen matot omista paloistaan.

Veneen "alkuperäiset" matot.

Lähdin tekemään mattoja siten, että ensin tein aaltopahvista sabluunan, jonka mukaan sitten leikkasin varsinaisen maton. Sopivaa pahvia ei kotoa löytynyt, joten kävin hakemassa Prismasta remontoijan aaltopahvia. Hintaa 15 metrin aaltopahvirullalla oli 10.90 euroa. Mattojen tekoon rullasta meni reilu viisi metriä. Lisäksi ostin Prismasta kunnon ammattilaisten sakset, jotka maksoivat 24.90. Kunnon saksille oli muutenkin tarvetta.

Ensin leikkasin aaltopahvista aiemmin mittaamieni mittojen mukaisen sabluunan. Asetin sabluunan veneen lattialle ja tarkensin sabluunaa maalarin teipin avulla vastaamaan tarkalleen veneen lattian muotoja.

Ensimmäinen sabluuna.

Viimeistelty versio enimmäisestä sabluunasta.

 Ensimämisen viimeistellyn sabluunan perusteella leikkasin aaltopahvista varmistuksen vuoksi toisen sabluunan ja mallasin sitä veneen lattialle. Sabluuna asettui lattiaan virheettömästi, joten mitat oli tiedossa ja eikun mattokauppaan.

Toinen sabluuna.

Mattoa kävin ostamassa Kodin Terrasta (Terassimatto 133cm lev.). Tarvitsin mattoa 2.35 metriä ja sen hinnaksi tuli yhteensä 23.27 euroa. Metrihinta siis 9.90 euroa.

Pahvisabluunan avulla piirsin paksulla tussilla mattokankaan alapintaan viivat joita pitkin leikkasin maton oikeaan muotoonsa. Leikkauksen jälkeen asetin maton veneen lattialle ja viimeistelin vielä leikkauksia, että matto asettuu ilman kurttuja lattialle. Maton leikkaaminen kunnon saksilla oli helppoa.

Sabluunan avulla piirretty maton muoto.

 Muotoon leikattu matto.

Sama homma pienemmille jalkatilan matoille ja kokonaisuus oli valmis. Aikaa meni muutama tunti ja lopputuloksesta tuli todella hyvä. Veneen ilme muuttui sisätiloista kerralla paremmaksi. Muutos oli jopa suurempi kuin patjojen uusinnan jälkeen.

 

Uudet matot paikalleen laitettuna.

Jalkatilan uusi matto.

Mattojen uusinta oli siis todella kannattava teko, eikä hintakaan päätä huimaa. Suosittelen ehdottomasti kaikille, joiden matot on vuosia vanhat. Vertaa vaikka ensimmäistä ja kahta viimeistä kuvaa :)