lauantai 28. toukokuuta 2011

22.5.2011 Jyväskylä - Jämsä - Jyväskylä

Sunnuntaina tehtiin taas vähän pidempi reissu. Tällä kertaa päätimme lähteä katsomaan miltä näyttää Jämsässä. Eteläisin paikka jossa aiemmin oli Päijänteellä käyty omalla veneellä oli Korpilahden satama. Nyt siis tarkoitus tuplata etäisyys kotisatamasta.

Tuulta oli luvattu noin 5 m/s, joten teimme reitin Jyväskylästä Jämsään läntisiä väyliä pitkin. Paluumatka tehtiin sen sijaan itäisiä väyliä pitkin, ihan vaan vaihtelun vuoksi. Myötätuuleen kun aallokko ei niin paljon haittaa.

Reitin tekoon ja suunnitteluun käytimme Sailmate-palvelua, josta on kehittymässä hyvä reittisuunnittelupalvelu veneilijöille. Kehittymässä siksi, että palvelussa on havaittavissa vielä jonkin verran puutteita ja virheitä, mutta ne varmaan ajan myötä häviää. Ainakin palautteeseen on Sailmatea kehittävästä Nautics Oy:stä vastattu kiitettävästi.

Matkaan lähdettiin Jyväskylästä klo 12:11.

Tuuli muodosti jonkinlaista aallokkoa menomatkalle, joka sai veneen hieman paukuttamaan. Ei kuitenkaan niin merkittävästi, että olisi matkan tekoa haitannut.
 Matkalla etelään kohti Jämsää

Matkan puolessa välissä on Korpilahti, jossa pysähdyimme tankkaamaan ja syömään. Keli oli aurinkoinen ja lämmin, joten syömään pystyi jo hyvin ulkoterassilla musiikkia kuunnellen. Kesän fiilistä! Ruoka oli jälleen kerran hyvää ja vatsat tuli täyteen. Bensaa vielä pistettiin tankkiin ja sitten jatkoimme matkaa Jämsää kohti.

Vene tankkattavana Korpilahden laiturissa. Huomatkaa uusi kuomu ;)

Maisemat oli Korpilahden jälkeen meille uusia. Läntisiä väyliä pitkin tehty reitti tarjosi vaihtelevamman reitin verrattuna siihen, jos olisimme tehneet reitin suorinta tietä selkien läpi kohti Jämsää. Pari kapeampaa kohtaa sai kapteenin pysymään tarkkana.
Oravasalmi oli reittimme kapeimpia kohtia.

 Karhunsalmessa nopeusrajoitusta noudattaen.

Erikoinen kummeli Karhunsalmen eteläpäässä.


Noin tunnin ajon jälkeen tulimme Jämsänjoen suulle, josta alkoi reilun neljän mpk:n matka kohti Jämsän keskustaa. Jokisuussa huomattiin Ravintola Seilori, jossa emme menomatkalla kuitenkaan pysähtyneet. Hyvä tankkauspaikka paluumatkaa varten näytti kuitenkin löytyneen.

Ravintola Seilori, Hulkkionlahden satamassa.

Jämsänjoen suulla.

  Jämsänjoella.


Jämsänjoen väylä oli paikoin kapeahko ja vetouistelijoita piti välillä väistellä. Nopeusrajoitus alkoi vasta lähempänä keskustaa, joten jokimatka sujui suurimmaksi osaksi normaalia matkavauhtia ajellen. Rannoilla oli viihtyisän näköisiä asuinpaikkoja. Jopa muumitalo oli joen varteen rakennettu.:) Matkalla näkyi myös yllättävän paljon isompia aluksia, lähinnä vanhoja teräspaatteja.

Jämsän keskustan rannassa oli muutama isompikin alus.


Korpilahden satamaan verrattuna Jämsän satama oli vaatimaton. Vieraslaituriin pystyi kiinnittymään pari venettä kylkikiinnitykseen. Ahdasta ei kuitenkaan ollut, sillä olimme sataman ainoa vene. Yöpyminen olisi ollut ilmaista ensimmäisen 2 vuorokauden ajan. Emme jääneet yöksi :)

Seppolan sataman vierasvenelaituri Jämsän keskustan rannassa.


Ennen rantautumista kävimme vielä katselemassa jokea hieman ylöspäin. Yllättävän pitkälle jokea pääsi ajelemaan, vaikka varsinainen väylä taitaa päättyä keskustaan. Rannoilla näkyi kuitenkin muitakin veneitä, joten uskalsimme jatkaa matkaa ylöspäin. Käännyimme takaisin rautatiesillan kohdilta. Varmaan olisi pidemmällekin voinut ajaa. Matkan varrella näkyi monenlaista vesikulkuneuvoa aina saunalautasta järvipelastajien alukseen.

 Aluksia Jämsän rannoilla.


Ennen paluumatkaa kiinnittäydyimme Seppolan satamaan, joka siis Jämsän keskustan vierassatamana toimii. Laiturista on parin sadan metrin kävely torille ja kaupoille. Torilta löytyi Kahvila Akuliina, jossa päätimme juoda kahvit ennen paluumatkaa.

 Kahvila Akuliina.
Aluksemme Seppolan satamassa.


Kahvin ja pienen tutustumiskierroksen jälkeen aloitimme paluumatkan kohti Jyväskylää. Jämsänjoen suulla pysähdyimme Hulkkionlahden satamaan tankkaamaan. Tankki tuli täyteen ja ei muuten ollut ihan halpaa lystiä. Mittari näytti 200.66 euroa! Aika paljon 26:sta litrasta. No, kassalla tietysti hinta muuttui kohtuullisemmaksi. Ei vaan kuulemma ollut oikein litrahinnan asetus onnistunut mittariin.

Tyyristä bensaa Hulkkionlahden satamassa :)


Ravintola Seilorista jäi hieman huono vaikutelma. Sirukortin luku ei onnistunut ja magneettiraitakaan ei tuntunut olevan vaihtoehto. Myöskään toinen lompakosta löytynyt kortti ei kelvannut. Onneksi apukapteenin sirukortti toimi paremmin ja bensa saatiin maksettua. Pistoolissa oli muuten vielä 95E merkintä, mutta sisällä sanottiin tankissa olevan 98 E10:ä, hyvä niin. Ravintola tuntui olevan paikallisten oluen ystävien suosiossa, joten vähän kapakkamainen tunnelma oli sisällä. Ei houkutellut jäämään pidemmäksi aikaa. Bensaa kuitenkin saatiin ja se riitti meille. 

Paluumatka meni mukavasti myötätuuleen ajellessa. Itäinen reitti oli mukavaa vaihtelua menomatkan läntiselle reitille. Pari kapeampaa kohtaa osui itäisellekin reitille. Myös yksi kadonnut pohjois-viitta aiheutti ihmetystä. Näkyi olevan vedettynä rannalle. Ehkä kuitenkin läntinen reitti oli mielenkiintoisempi ja sitä tulisi seuraavalla kerralla varmaan ajettua.

 Jämsän ja Korpilahden välillä.

Pirttisaaren kapeikko

Korpilahdella pysähdyimme vielä tankkaamaan, vaikka bensa ehkä olisikin riittänyt Jyväskylään asti. Palvelu oli loistavaa tälläkin kertaa. Pistooli tuotiin veneelle asti ja kuulumisia vaihdettiin. Korpilahden satamassa on kyllä ilo asioida!
 
Korpilahden ja Jyväskylän väli oli sen verran tuttua, että oli aikaa vähän laskeskella polttoaineen kulutusta. Kerrankin oli täydet tankkaukset ja gps:n matkamittarin tiedot käytettävissä. Parilla laskutoimituksella sain Jämsän ja Korpilahden väliseksi polttoaineen kulutukseksi 17.17 litraa/tunti ja toisin sanoen noin 0.8 litraa meripeninkulmaa kohti.  Vähän vähemmän mitä aikaisemmin olin arvioinut, että noin 20 litraa tunnissa. Myötätuulella on voinut olla jonkinlainen vaikutus asiaan. Täytyy joskus tehdä samat laskelmat uusiksi toisissa olosuhteissa.

Kotilaituriin saavuttiin kello 20:15 lähes kokonaan tyyntyneessä säässä. Ajoaikaa kertyi 5 tuntia 45 minuuttia ja reissu kesti yhteensä noin kahdeksan tuntia. Matkaa gps:n mukaan kertyi 195 kilometriä. Aika hyvä siivu tuli taas ajeltua. Bensaa paloi arviolta noin 90 litraa, joka tekee pyöreät 150 euroa. Linja-autolla menopaluu olisi ollut 28.20 euroa / henkilö, mutta olihan tämä nyt hauskempaa vesiteitse :)

Hyvin sujui ensimmäinen vähän pidempi reissu tälle kaudelle. Mieleen jäi Korpilahden hyvä palvelu ja kapea Jämsänjoki rantoineen sekä kallis bensa Hulkkionlahdessa :). Satama Jämsässä oli vähän odotettua pienempi. 

Kokonaisuutena varsin onnistunut ja positiivinen kokemus!

Huomioita matkan varrelta:
  - Tarkastuslista reissussa vaadittaville tavaroille ei olisi pahitteeksi
  - Pressun pitäminen paikallaan vaikuttaa yllättävän paljon tuulen vaikutukseen
  - Sailmate-palvelussa tehty reitti oikoi vaarallisesti plotterissa parissa kohtaa! (Infottu Nautics:lle ja asia kuulemma korjataan)
  - Saarien tunnistamisessa kummelit auttaa tosi paljon: kummeli kartalla -> missä näkyy luonnossa.
  - Joutsen lentää kovempaa kuin perus HT-vene kulkee :)

2 kommenttia:

  1. Olipas mielenkiintoinen, leppoisa ja 'kansantajuinen' tarina veneretkestä ainakin tällaiselle lukijalle, joka ei juurikaan ole syventynyt veneilyharrastukseen sen kummemmin, toki ollut joskus veneen kyydissä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos hyvästä jutusta ja kuvista, joista saimme hyviä vinkkejä Jämsästä. Vaikka olenkin veneillyt >20 v. Saimaalla, niin tämä kesä on ensimmäinen Päijnteellä ja kaikki vinkit ja satamakuvaukset ovat erittäin tervetulleita.

    Kirjoittelen nämä kommenttini siis ekalla venereissulta Päijänteeltä, tällä hetkellä (11.7.2011) olemme Pihlajakosken satamassa. Kävimme tänään piipahtamassa Jämsässä ja pari huomiota jutustasi:
    - Jämsäjoen suulla on kaislikossa vähän vaikeasti havaittava aallokonmuodostuskielto (6,5 km), joka käytännössä liukuvalla veneellä kieltää voimassaoloalueella liu'ussa ajamisen. Jämsästä päin tultaessa rajoitus näkyy kyllä selvästi sillan pilarissa. Vastuullisten veneilijöiden kannattaa ottaa huomioon rajoitukset!
    - Seppolan laituriin mahtuu kylkikiinnitykseen enemmän kuin "pari venettä", ainakin näitä tavallisimman kokoisia. Tänään meitä laiturissa oli meidän 9,3 m pituisen Tristanin lisäksi pari 5-6 metristä ja tilaa olisi vielä riittänyt muillekin...

    Tuo aallokonmuodostuskielto vs. nopeus on muuten hyvin tulkinnanvarainen asia. Ilman aallokkoahan ei vene juuri liiku ja useimmat liukuvat veneet muodostavat liu'ussa pienemmän aallon kuin hitaasti kynnettäessä. Tänä kesänä venepoliisilta tarkistetun kannan mukaan he "eivät ainakaan sakota, jos liukuvaa venettä ei ajeta liu'ussa rajoitusalueella". Järjen käyttö on varmaankin sallittua ja kannattaa katsella taaksepäin muodostuvaan aallokon kokoa. Itse ajelen sellaista max. 5-6 kn (9-11 km/h), silloin aallot ovat vielä pienet ja veneen ohjattavuus säilyy.

    Kylkikiinnityksessä ihmettelen täällä Päijänteellä samaa kulttuuria kuin minulle hyvinkin tutulla Saimaalla eli pienelläkin veneellä saadaan laiturista varattua 10-20 m kylkikiinnitystilaa kiinnittämällä ensimmäinen vene keskelle laituria ja seuraavat etu- ja takapuolelle 4-5 m välimatkan päähän. Itse pyrin kiinnittämään reilun 9 m veneeni jos mahdollista siten, että keula jää railusti laiturin ulkopuolelle. Tällöin laituria tarvitaan vain 4-5 m.

    t. Ari

    VastaaPoista