m/s Löyly - Hinnasto

Kyselin polar safaris:sta hintatietoja m/s Löylystä, kun netistä ei infoa löytynyt. Hintatiedot tulevat kuulemma heidän nettisivuilleen lähipäivinä.

Alla sähköpostilla saamani hinnasto tälle kesälle:

Perushinta 2 tuntia:

Ma - To 8 - 16: 240e
Ma - To, Su 16-22: 380e
Pe - Su 8-16: 380e
Pe - La 16-22: 450e

Lisätunnit:
Ma - To 8-16: 100e
Ma - To, Su 16-22: 120e
Pe - Su 8-16: 120e
Pe - Su 16-22: 150e

Mukaan mahtuu kuulemma 12 henkilöä. Suuremmalla porukalla saunominen tapahtuu satamassa. Eli jos lautta tulee täyteen tulee kahden tunnin saunomiselle hinnaksi su-to iltaisin n.32 euroa / hlö ja pe-la iltaisin 37.50e / hlö. Ei mikään paha, onhan tämä varmasti hauska kokemus :)

Traileriin uudet LED-etuvalot

Trailerin etuvaloista varsinkin toinen oli kärsinyt vaurioita, joten päätin kohdistaa kunnostusinnostuksen tällä kertaa traileriin. Tavoitteena uudet etuvalot.

Oikea etuvalo. Kupu tallella, mutta halkeillut.

Vasen etuvalo. Kupu kadonnut kokonaan.

Taisi olla Kippari-lehti, kun oli artikkeli valojen uusinnasta ja siitä vinkkiä saaneena tilasin Teohydraulilta LED-etuvalot. Hintaa valoille tuli postikuluineen 35.74 euroa. Halvemmalla olisi tietysti päässyt, kun olisi käynyt ostamassa normaalit etuvalot hehkulampuilla, mutta halusin kokeilla LED-valoja.

Vanhat valot oli kiinni pop-niiteillä, joten pora käteen ja niitit pois. Uudet valot olivat hieman isommat, joten tein uudet telineet valoille pleksistä kuumailmapuhaltimen avulla taivuttamalla. Parin tunnin värkkäilyn jälkeen oli valot valmiit.

Oikea uusi etuvalo.

Vasen uusi etuvalo.

Nyt on traileriakin vähän ehostettu ja ei ole konstaapelilla/katsastajalla aihetta huomautuksiin, kun etuvalotkin on kunnossa.

Veneilijän solmuja - Pro Knot

Etsiskelin netistä solmujen ohjeita ja törmäsin netknots.com -sivustoon jossa esiteltiin eri lajien solmuja. Sivustolta pystyi tilaamaan veneilijän tärkeimmät solmut muoviliuskoina ja mukaan tuli vielä pari narua ja klipsi harjoittelua varten. Hintaa setille tuli postikuluineen 9.98 euroa. Ei paha. Nyt voi sadepäivinä reenailla solmuja. Ohjelätkät voi ottaa myös veneeseen ja kerrata solmuja tarvittaessa. Suosittelen!

m/s Löyly - Saunomista Jyväsjärvellä

Tänä kesänä Jyväskylässä on mahdollista saunoa järvellä, sillä Polar Safaris aloittaa saunaristeilyt m/s Löyly:llä Jyväskylässä! Paljonkohan mahtaa maksaa. Hintatietoja en netistä löytänyt.

Uutinen Keskisuomalaisessa

(Hinnasto selvisi myöhemmin sähköpostilla kysymällä)

Jyväskylä - Äänekoski - Jyväskylä

Lauantai-päiväksi olimme suunnitelleet veneretkeä Jyväskylästä Äänekoskelle ja takaisin. Lauantai aamuna keli näytti hyvältä, joten päätimme lähteä matkaan. Tarkoitus oli lähteä matkaan yhdeksältä, mutta niinkuin aina, niin tälläkin kertaa lähtö venähti melkein tunnilla. Laiturista lähdettiin klo 09:52.

Ensin kävimme tankilla Noukanniemessä. Automaattia ei rannassa ollut, mutta nappia painamalla tuli mies päärakennuksesta rollaattoria (johon oli kiinnitetty mersun merkki etukoriin:)) työntäen rantaan ja aukaisi pistoolit ja päästiin tankkaamaan. Tankkauksen jälkeen henkilökunnan edustaja kirjoitti litramäärän ja hinnan keltaiselle muistilapulle ja maksaminen tapahtui päärakennuksessa. Sen jälkeen keula kohti vaajakosken sulkua.

 Matkalla kohti Vaajakosken sulkua.

 Vaajakosken kanavan alapuolella odottelemassa sulun avautumista.

Sulku oli itsepalvelukäytössä, joten kanavan alapuolella piti vetäistä narusta ja seurata näytölle tulevia ohjeita. Simppeliä, mutta hitaampaa kuin palvelukanavissa. Suluissa tuntuu olevat vakioviiveet ja odottaa pitää vähän joka välissä vaikka veneitä ei tulisi kuin yksi.

Sulusta päästiin läpi ja matka jatkui Leppäveden halki kohti Kuhankosken sulkua. Ennen kuhankosken sulkua on voimalaitos ja pato oikealla puolella, joka aiheuttaa kohtuu voimakasta virtausta väylälle. Tässä pääsee hyvin kokeilemaan virran vaikutusta veneeseen.

 Rautatiesillan ali kohti Leppävettä.

Voimalaitos ja pato juuri ennen Kuhankosken kanavaa.

Sisään Kuhankosken kanavaan.

Kuhankosken suluista yläpuolelle päästyämme jatkoimme matkaa Laukaan satamaan, jossa kävimme pitämässä kahvitauon. Sataman kioski vaikutti ihan hyvältä ja satama muutenkin. Vähän oli epäselvyyttä, että mitkä laituripaikat on vieraille ja onko osa paikoista pysyvämpään kiinnityymiseen. Pistettiin vene laiturin kylkeen sen enempää asiaa ihmettelemättä.

Kahvit juotuamme jatkoimme matkaa Saraaveden halki ja seuraavana oli vuorossa Kuusaan sulku, joka sulutettiinkin yhdessä Meripelastusseuran RIBin kanssa. Tämän sulun alapuolella oli vasemmalla koski, josta tuli kunnon virtaukset väylälle. Tämäkin siis hyvä paikka kokeilla miten sivuvirtaukset vaikuttavat veneeseen.

Kuusaan sulun alapuolella.

Sulussa on turvallista olla, kun apu on lähellä :)

Sulutus onnistui hyvin eikä meripelastajien apuakaan tarvittu. Ylä puolella laskivat koskenlaskuveneitä vesille, varmaankin jokin kisa oli alkamassa. Emme jääneet kisailemaan vaan jatkoimme matkaa Vatianjärven läpi Kapeenkosken sululle. Myös kapeenkosken kanavaa ennen oli oikealle puolella koski, joten sivuvirtausta oli tarjolla tässäkin kohtaa.

Lähestymme Kapeenkosken sulkua.

Kapeenkosken sulkujen jälkeen oli lyhyt matka Aatunselkää pitkin Paatelan kanavalle joka oli menomatkan viimeinen kanava ja ainut palvelukäytössä ollut, jossa naruja ei tarvinnut vedellä eikä turhia odotella.

Paatelan kanavan alapuolella.

Paatelan kanava oli korkeuseroltaan Keiteleen kanavan ja reissumme suurin. Kanavassa silmiin pisti ylemmän sulun alla ollut aallonmurtaja ja se, ettei sulku edes ylettänyt pohjaan asti. 

Paatelan kanavan ylempi sulku erosi rakenteeltaan muista Keiteleen kanavan suluista.

Sulutuksen jälkeen ajoimme Korpiselkää pitkin Kovalanniemen rantautumispaikkaan. Perille tultiin kello 14:12. 

Varsinaiselta käyttötarkoitukseltaan paikka oli näköjään uimaranta, mutta kyllä siitä laituria sen verran löytyi, että veneen sai kiinnitettyä. Kuten luonnollista uimarannalle, niin ranta oli hitaasti syvenevä hiekkaranta. Laiturin päässä vettä oli kyltin mukaan kaksi metriä. 

Vene kiinni laiturissa Kovalanniemessä.

Uimarannan pukukopit jotka näkyvät hyvin järveltä lähestyttäessä.

Paikalta löytyi jonkinlainen tulentekopaikka ja pöytä ja tuolit ruokailua varten. Polttopuita ei ollut eikä välineitä niiden tekoon. Kuivia risuja keräiltiin ja tulet saatiin tehtyä ja makkarat paistettua.

Kauaa ei makkaranpaistossa voitu aikaa vietää, sillä hoksattiin, että kiire tulee jos meinataan keretä ennen kuutta Vaajakosken sululle, joka menee kiinni kello 18:00. Joten söimme makkarat nopeasti ja lähdimme takaisin kohti Jyväskylää. 

Kello 14:56 otettiin narut irti laiturista ja lähdettiin tykittämään nopeasti takaisinpäin. Hieman jännitti, keretäänkö Vaajakoskelle tarpeeksi ajoissa. Tulomatka oli kestänyt noin 4.5 tuntia, josta osa oli kulunut kahvitteluun ja tankkaukseen ja olihan tuossa ajassa laskettuna myös Jyväskylästä Vaajakosken sulkujen yläpuolelle siirtymisessä kulunut aika. Mutta päätimme yrittää. Vuorossa oli siis samat kanavat toiseen suuntaan.

Näkymä Paatelan kanavasta eteläänpäin.

Kapeenkosken sulkuun yläpuolelta päin.

Kapeenkosken kanavassa sulutusta aloittelemassa.

Lähestymme Kuusaan sulkua.

Koskenlaskijoita Kuusaan sulun alapuolella.

Laukaan sataman kohdalla päätimme käydä tankkaamassa veneeseen lisää polttoainetta, sillä aikaa tuntui olevan kohtuullisesti. Täällä henkilökunta ei tullut mittarille asti lukkoja aukomaan, mutta piti kuitenkin käydä kioskissa pyytämässä pumppujen käynnistystä. Bensat tankkiin ja maksu kioskiin ja nopeasti jatkamaan matkaa.

Laukaan sataman edustalla ohitettiin mielenkiinoinen alus.

Kuhankosken kanavan yläpuolella.

Vihdoin ja viimein saavuimme Vaajakosken sululle! Kello oli 17:30, joten ei se loppupeleissä niin tiukalle edes mennyt :) 

Kanavan laiturissa oli kalastajaporukka kiinnittyneenä sen näköisenä, että narua on jo vedetty. Näytön teksteistä kuitenkin huomasimme, että veto oli jäänyt tekemättä tai ollut huolimaton ja kävimme itse vetämässä narusta. Näytön teksti muuttui oikeaksi. Pojat kyllä veneestä huutelivat, että ovat jo vetäneet, mutta totuus oli kuitenkin toinen. Mitenköhän kauan olisi toiset veneilijät ootelleet sulun avautumista, ennen kuin olisivat huomanneet, ettei narua oltu kunnolla vedetty. No näitähän sattuu, mutta kannattaa varmistaa narun vedon jälkeen, että näytössä käsketään odottelemaan vihreää valoa. Hetken päästä sulut aukesivat ja päästiin suluttamaan.

Vaajakosken sululla oli useampikin muu vene.

Ennen kotisatamaan rantautumista kävimme vielä tutustumassa Kalasaaren retkisatamaan. Rantautumista varten Kalasaaressa on laituri ja poijut. Isojakin veneitä näkyi paikalle rantautuneen. Rannalta löytyi kota sekä sauna. Polttopuu varasto oli tyhjä, joten saunominen ei olisi onnistunut. Omat puut siis täytyy ottaa mukaan, jos saunoa aikoo. Vuorot oli jaettu miesten ja naisten kesken niin, että toisella on parittomat tunnit ja toisella parilliset. Saunamaksu pyydetään maksamaan puhelimella tai tilisiirrolla. Täytyy joskus mennä saunomaan, ehottomasti. 

Lopulta päädyimme kotisatamaan. Kello oli 18:22. Gepsi näytti matkan pituudeksi 117 kilometriä, joten ihan hyvän mittainen reissu. Aikaa kului reilu 8.5 tuntia. Kanavissa aikaa meni yhteensä 3 tuntia 15 minuuttia. Suluissa olo on nyt hallussa, sillä sulutuksia kertyi yhteensä kymmenen. 

Voin kyllä ehottomasti suositella tällaista Keiteleen kanavan reissua muillekin veneilijöille. Vesistö on melko kapeaa ja maisema vaihtuu. Kanavat tuovat vaihtelua matkaan. Kanavien aukioloajat kannattaa kuitenkin ottaa huomioon. Kesäkuussa tämäkin reissu olisi ollut parempi tehdä, sillä silloin olisi kanavat olleet auki puoleen yöhön. Makkaranpaistossa ei olisi ollut niin kiire ja olisi kerennyt pyörähtämään Äänekosken satamassa ja vaikka Suolahden satamassakin.

GPS:n  jälki reissusta

Näytä suurempi kartta

Sulutuksiin kuluneesta ajasta

Matkan aikana heräsi ilmoille kysymys, että oliko sulutuksen kestossa eroa sillä, mentiinkö kanava ylöspäin vai alaspäin ja kauanko sulutukset yleensäkäään vie aikaa.Gepsilokin perusteella tein vertailua kanavissa käytetystä ajasta. 

Taulukossa näkyy odotusajat sekä sulutukseen kulunut aika. Taulukosta voi päätellä, että suluttaminen alaspäin on melkein kaikissa kanavissa noin minuutin pari nopeampaa. Poikkeuksena oli Paatela, jossa alaspäin suluttaminen meni melkein seitsemän minuuttia nopeammin kuin ylöspäin mentäessä. 

Ajat on otettu siten, että saapumisaika on se aika kun vene pysähtyy vetämään narua. Sisäänmeno aika on se, kun vihreä valo syttyy ja vene irtoaa odotuslaiturista. Ulosmenoaika on aika jolloin vihreä valo syttyy ja vene irtoaa kanavan reunasta.

Windguru - Sää- ja tuuliennuste Säynätsaloon

Kohtuu tarkan oloinen sää- ja tuuliennuste näkyy löytyvän Säynätsalon kohdalle windguru-sivuilta. Kokemusta ei vielä ole, miten hyvin pitää paikkaansa, mutta täytyy tarkkailla.

Ilta-ajelua Muuramen tienoilla

Lähdettiin maanatai-illan ratoksi tutustumaan Jyväskylän lähivesiin. Kuokkalan pienvenesatamasta lähdettiin ajelemaan etelään päin vailla sen tarkempaa määränpäätä. Päädyttiin Sudensaarten retkisatamaan. Hyvä laituri ja muutama poiju oli rannalla. Ajettiin vene rantaan ja käytiin tutkimassa paikkoja.

Sudensaarten retkisataman laiturilta näkymä ilta-aurinkoa päin.

 Laiturin vieressä oleva nuotiopaikka

Pohjoisrannalla sijaitseva laavu

Saarelta löytyi nuotiopaikka laiturin vierestä ja hieman kauempaa saaren pohjoispäästä laavu ja jätekeräyspiste ja wc. Nuotiopaikka oli mukavasti ilta-auringon puoleisella rannalla. Pienimuotoista vandalismia (revitty karttalappu, rikki väännetty paperiteline...) oli saaressa harrastettu ja puuceen ovesta päätellen ilmeisesti värikuulasota oli käyty jossain vaiheessa :) Mitään suurta polttopuuvarastoa ei saarella näköjään ole, mutta muutamia pöllejä oli tarjolla, joista puita voisi pilkkoa omalla kirveellä. Täytyy ottaa joskus makkarat matkaan ja tulla uudestaan.

Saaresta lähdimme takaisin Jyväskylää kohti Muuratsalon saaren toiselta puolelta, tavoitteena kiertää kyseinen saari. Vähän aikaa ajettua huomasin, että eihän sieltä saaren ympäri menekään väylää, mutta tarkka kartan tarkastelu osoitti, että vettä kyllä piisaa, joten matka jatkui Louhunsalmen läpi takaisin Jyväskylään. Miksiköhän tuossa Louhunsalmessa ei muuten ole merkittyä väylää, johtuukohan tehtaasta?

Louhunsalmessa. Edessä Säynätsalon ja lehtisaaren välinen silta.

Näytä suurempi kartta

Matkalle tuli gepsin lokin mukaan 41.6km ja aikaa kului saarikävelyineen 2.5 tuntia. Jokohan huomenna olisi välipäivä veneilystä :)

Varkaus - Leppävirta - Varkaus

 Lauantaina 15.5. oli aurinkoista, joten vesille piti taas päästä. Päätettiin kohtalaisesta tuulesta huolimatta lähteä käymään Leppävirralla. Reitti oli ennestään osin tuttu, koska olin melonut Leppävirralta Varkauteen joskus vuosia sitten. Moottoriveneellä en kuitenkaan ollut aiemmin tätäkään väliä ajanut.

 Varkaudessa syväväylällä kohti Leppävirtaa. Kuvassa näkyy Puurtilan silta. (24.5m alitus)

Matka meni reippaassa myötätuulessa hyvin ja saavuimme Unnukan palvelusatamaan, joka sijaitsee unnukan ja kylpylähotelli Vesileppiksen lähellä viitostien vieressä. Syötiin sataman vieressä olevassa Kotipitsassa pitsat ja lähdettiin jatkamaan matkaa.

Paatti parkissa Unnukan palvelusatamassa.

Polttoainejakelua ei tässä satamassa ollut, vaikka jotenkin olisin niin kuvitellut. Tiukassa meinasi olla polttoaineen saanti, mutta onneksi syväväylän varrella olevassa VP:n rantaparkissa suostuttiin myymään meille bensaa, vaikka virallisesti ei kyseinen paikka vielä auki ollut. Viikon päästä kuulemma aikoovat avata. Ehkä olisi jäljellä olevalla bensalla kotiin päästy, mutta varmempi olo oli ajella, kun tankkiin saatiin täytettä.

Ei muuten välttämättä enää ensi kesänä saa polttoainetta Leppävirralta veden ääreltä, kun rantaparkin jatko on ensi vuonna vaakalaudalla.

Paluumatka meni vauhdikkaasti kohtalaisen kovasta vastatuulesta ja aallokosta huolimatta. Kovin nautinnollistahan matkustaminen ei ainakaan etupunkassa makailtaessa ole, mutta me ei moisen annettu häiritä. Kaasua vaan ja kotiin :)

Näkymä Unnukan lahdelta Varkauteen päin.

Kilometrejä tällä reissulla kertyi varmaan se noin 30. Tarkkaa lukemaa ei tullut katottua. Aikaa meni muutama tunti taukoineen.

Poliisin syynissä

Veneily Päijänteen vesillä alkoi poliisin valvovan silmän alla. Jyväsjärvellä huristellessa tuli poliisi pysäyttämään paattimme. Pelastusliivit, sammutin ja rekisteriote käytiin läpi ja kippari puhallutettiin. Kaikki kunnossa joten hyvän kesän toivotusten jälkeen matka jatkui molemmilla Äijälänsalmeen.

Veneilyä saimaalla

Perjantaina 14.5.2010 lähdettiin helteen innoittamana veneilemään Varkauden Haijanvirralta Linnasaaren kansallispuiston laitamille. Reissun kohteena oli Vuorikiukas.

Haijanvirralta ajeltiin Taipaleen kanavalle. Ensin käytiin vierassatamassa tankilla ja sen jälkeen pyörähettiin kanavan puolelle suluttamaan.

Odottelua Taipaleen kanavan yläpuolella.

Kanavan alapuolelta lähdettiin ajamaan kohti Savonlinnaa. Nämä vedet oli itselle tuntemattomia, sillä aiemmin en täällä ollut ajanut. Jonkun aikaa ajettuamme näkyi etuvasemmalla Vuorikikaksen kukkula ja kohtuu helposti perille satamaan päästiin. Rantautumispaikka oli hyvä ja kohtuu syväkin, vaikka etukäteen vähän epäilin, mahtaako paikalta löytyä edes poijua.

Näkymä kallion päällä olevalta pöydältä itään päin.

Rannassa oli hyvässä kunnossa olevat tulentekopaikka, polttopuita ja välineet, pucee sekä alustoja telttailijoita varten. Makkarat paisteltiin, mutta kahvit jäi keittämättä, kun muonitusvastaava oli unohtanut sinapin lisäksi myös kahvin kotisatamaan :)

Yleiskuva veneeltä retkisatamaan päin.

Paluumatka ajeltiin rivakampaa vauhtia. Ennen sulutusta käytiin vielä pirtinvirralla katsomassa Varkauden keskustan rantoja. Virran varrella olevan ravintolan terassilla oli paljon porukkaa nauttimassa virvokkeita. Puolisen tuntia ajettua mentiin taas suluttamaan itsemme Taipaleen kanavan läpi.

Kanavassa menossa kohti ylävesiä.

Kanavalta ajeltiin kotisatamaan ilta-auringon paisteessa. Aikaa oli reissussa vierähtänyt melkein kuusi tuntia. Ajoa kerti vajaa 60 kilometriä. Matkaa lisäsi Pirtinvirran lenkki varmaan noin 5km. Maksiminopeudeksi GPS:llä 5 hengen kuormalla oli rekisteröitynyt 53km/h, joka varmaan on täydellä kaasulla tullut ilman sen suurempia trimmailuja, joten absoluuttinen maksiminopeus tämä ei varmaan aivan ollut.

Haijanvirralla. Taustalla näkyy Haijunkanava.

Mukava reissu hyvässä ilmassa.

Uusi venevuokraamo Jyväskylässä

Iltakävelyllä Kuokkalan pienvenesatamassa huomasin erään veneen ikkunassa venevuokraamon mainoksen. Vene oli näköjään Jyväskylään avatun Jyväskylän venevuokraamon vene. Nettivisulla voi osallistua kilpailuun, jossa arvotaan päiväksi kyseinen vene käyttöön. Lisäksi toukokuun aikana tehdyistä varauksista saa näköjään 20 prosentin alennuksen. Sen verran arvokasta on vuokraaminen, että taidan tyytyä ajelemaan omalla veneellä :)

Liikennettä satamassa

Lutakon satamassa pörrää kaksi PRH:n laivaa. Tuskin sentään vielä risteilyt alkaneet...

Virikettä maihin

Vesille pääsyä odotellessa voi tutkailla "isojen" laivojen liikkeitä tietokoneen ruudulta.

Vesillelasku

Vappupäivänä poijun asennuksen jälkeen laskettiin paatti vesille. Laskupaikkana oli Könönpellon venerannan laskuluiska.

Yllättävän hyvin jaksoi Mazda 3 vetää venettä. Hieman meinasi olla ongelmia, kun trailerin renkaat meni syvenevään kohtaan vedessä ja autolla piti ottaa hieman eteenpäin. Meinasi eturenkaat alkaa sutimaan, mutta pitivät onneksi sen verran että venettä saatiin vedettyä hieman takaisin eteenpäin. Nokkapyörää voisi tuossa tilanteessa ehkä kokeilla käyttää apuna. Auton keula meinaa nimittäin hieman nousta, kun traileri painaa peräpäätä alaspäin ja silloin luonnollisesti eturenkaiden kuorma kevenee ja auto alkaa helpommin sutimaan. Taka veto ois poikaa tässä tilanteessa.

Jonkun verran koeajoa illan mittaan ja sitten vene kiinnitettiin uuteen satamaansa viettämään yötä.

Poijun asennus kesäpaikalle

Varkauteen päätettiin asentaa poiju, koska venettä tulee silloin tällöin pidettyä myös Varkauden rannalla. Poijun ja kettingit ja sakkelit hommasin Biltemasta ja poijupainot tilasin A-Laiturilta.

KUSTANNUKSET
------------
- KIINNITYSPOIJU, 300 X 800 MM, 59 eur
- KETTINKI, KUUMASINKITTY, PITKÄLENKKINEN 10 MM X 5 M, 22.90 eur
- KETTINKI, KUUMASINKITTY, PITKÄLENKKINEN 10 MM X 2 M, 8,99 eur
- LYYRASAKKELI, RUOSTUMATON 12 X 51 MM, 3 kpl, yht. 14.97 eur
- POIJUPAINOT 55 KG, 4 kpl, yht. 76 eur.
- POIJUPAINOJEN RAHTI, 50 eur
-------------------------------
YHTEENSÄ 231.86 eur

Poijupainot pudoteltiin yksi kerrallaan soutuveneen perältä järveen. Tunnin verran meni aikaa touhussa ja sen jälkeen oli poiju paikallaan.

Soutuveneen perä kärsi pieniä vaurioita, mutta se nyt ei paljon haittaa, kun vene on muutenkin vanha ja raihnainen. Jos käytössä olisi ollut joku uudempi ja parempi soutuvene, niin hommassa olisi noudatettu tietenkin hieman suurempaa varovaisuutta.