torstai 14. heinäkuuta 2011

30.6. - 2.7.2011 Soisalon saaren ympäri ja vähän ekstraa

Minun ensimmäinen ja puolisoni viimeinen lomaviikko oli menossa ja kelit näytti hyviltä. Päätettiin tehdä parin yön veneretki kiertämällä Soisalon saari ympäri. Veneenihän oli siirretty taas Saimaan vesien puolelle kesälomani ajaksi. Minä olin ajanut reitin viime kesänä, mutta puolisolleni tämä oli ensimmänen kerta. Viimeksi saari kierrettiin päivässä, mutta nyt varasimme reissuun aikaa kolme päivää.

Reissuun lähdettiin puoli yhden aikaan Haijanvirran rannasta, kun valmistelut oli tehty ja tavarat kannettu veneeseen. Varmuuden vuoksi vielä soitin Leppävirran tankkauspisteelle varmistaakseni että polttoainetta on siellä saatavilla. Edellisen reissun kokemukset tyhjistä polttoainesäiliöistä Keiteleen rantojen tankkauspisteillä opetti, että joskus voi käydä niin, että polttoainetta ei olekaan saatavilla. Polttoainetta kuulemma oli, joten narut irti ja menoksi.

Noin tunnin ajelun jälkeen olimmekin Leppävirran VP:n rantaparkissa, jossa tankkasimme tankin täyteen. Myös öljysäiliö laitettiin täyteen.

Polttoaineen riittävyys oli taattu :)

Leppävirran alueella on muuten 6.4 kilometriä pitkä 9km/h-nopeusrajoitus, joka hidastaa matkantekoa jonkun verran, kun normaali matkanopeutemme on noin 20 solmua, eli vajaa 40km/h.

Nopeusrajoitus ja aallonmuodostuskielto Leppävirran edustalla.


Matkaa jatkettiin hitaasti ajellen, kunnes nopeusrajoitus päättyi Riuttaniemen vedenalaisen kaapelin kohdalla.

Hetken päästä, Viiksinsaarten kohdalla tuli vastaan Matti-hinaaja pitkän puulautan kanssa. Tukkilautta täytti väylän, mutta vettä oli ympärilläkin mukavasti, joten pääsimme ohittamaan hinauksen helposti.


Matti-hinaaja uittamassa puita.

Kello 14:20 saavuimme Konnuksen kanavalle. Noin viiden minuutin odottelun jälkeen pääsimme ajamaan sulkuun sisälle. Sulutus kesti ainoastaan neljä minuuttia, sillä korkeuseroa oli vain parikymmentä senttiä.

Konnuksen kanavan korkeusero ei ollut kovin suuri, kuten kuvasta näkyy.


Matka jatkui kanavalta kohti pohjoista. Noin puolen tunnin ajon jälkeen ohitimme Puutossalmen lossin.

Puutossalmen lossi

Lossin ohituksen jälkeen aloimme tähystellä ja etsiä reittiä yöpymispaikkaamme Hauto-Koistiin. Lähestyimme ensin Hauto-Koistin retkisatamaa saaren etelä-puolelta, joka osoittautui vääräksi suunnaksi. Rannalla oli sauna ja uimalaituri. Venelaituri oli saaren toisella kulmalla, jonne täytyi kiertää pohjoispuolelta. Ehkä olisi saattanut päästä oikaisemaan kaislikon läpi suoraan venelaiturille, mutta päätimme jättää tämän leikin väliin ja pelata varman päälle.

Hauto-koistin laituri näkyvissä


Vihdoin löytyi reitti oikealle laiturille ja pääsimme tutustumaan saareen. Saaresta löytyi nuotiopaikka, kota, kalastajien maja, sauna ja ulkohuussi.

 Hauto-Koistin venelaituri

Saarelta löytyi myös Reeta-koiran hauta.

Pienille lapsille sopiva uimaranta

Saunan lauteet

 Saunan laituri

 
 Kota oli siisti ja isohko.

Kodan sisällä oli hieno tulisija.

 Kalastajienmaja

Kalastajienmajassa oli pari makuukammaria sänkyineen.


Tutustuttuamme saareen ja todettuamme, että se sopisi meille yöpaikaksi, päätimme lähteä käymään vielä Kuopiossa moikkaamassa kaveriamme.

Puolen tunnin (10 mpk) ajon jälkeen olimmekin kiinni Kuopion Maljalahden vierassatamassa, josta oli noin 10 minuutin kävelymatka torille.

Puijon torni näkyvissä

Maljalahden satamassa


Ruokailun ja jäätelönsyönnin jälkeen kävelimme kaupan kautta laiturille ja lähdimme ajamaan takaisin Hauto-Koistiin. Poliisi pysäytteli veneilijöitä Maljalahden laiturin vieressä. Itse emme joutuneet haaviin. Kaikki oli kyllä kunnossa, joten tarkastuksesta olisi selvitty puhtain paperein.

Puoli yhdeksän aikaan rantauduimme Hauto-Koistin laituriin, johon oli tullut tällä välillä toinenkin alus. Ystävällinen veneilijä tuli meitä laiturille vastaan ja auttoi rantautumisessa. Saunakin oli lämmitetty valmiiksi ja nuotiossa oli tuli. Loistavaa, kuin tilauksesta :)

Vene kiinni Hauto-Koistin rannassa.


Saunomisen, uimisen ja makkaranpaiston jälkeen uni tuli puolen yön aikaan silmään hetkessä.

Aamulla heräsimme kahdeksan aikaan, kun aurinko paistoi ja veneessä alkoi olla lämmin. Keitimme aamupuurot Bilteman retkikeittimellä, joka muuten on osoittautunut käteväksi ja toimivaksi keittimeksi veneeseen.


Kello yhdentoista aikaan irrotimme narut laiturista ja lähdimme jatkamaan matkaamme kohti heinäveden reittiä. Muutamia veneitä oli tullut viereisiin retkisatamiin, joita Hauto-Koistin läheisyydessä on muutama. Yöpyä voi siis muissakin satamissa ja käydä vain saunomassa Hauto-Koistin rannassa. Välimatkaa retkisatamilla ei ole juuri mitään.

 Vehmersalmen silta näkyy horisontissa.

Vehmersalmen ranta

Kukkarinselkä oli peilityyni.

Ajettuamme pari tuntia lämpimässä ja tyynessä säässä, pysähdyimme Palokin laituriin ja teimme ruokaa. Tällä kertaa tarjolla oli Pastaa metsäsienikastikkeessa. Kätevää retkiruokaa. Pistää kattilaan vettä, heittää pussin sisällön kattilaan ja keittelee kymmenisen minuuttia. Hyvää tulee, vaikka puoliso sanoikin joskus maistaneensa parempaakin :)

Palokin laituri

 
 Pohjaanpalanutta pastaa :)


Herkullisen aterian jälkeen kello 14:01 matka jatkui.

Kahdenkymmenen minuutin ajelun jälkeen tulimme Karvion kanavalle. Kanavan viereinen koski piiloutuu niin hyvin kauempaa katsottuna, että ei olisi mikään suuri ihme, jos joku sinne ajautuisi ajatuksissaan ja vahingossa. No, ehkä todellista vaaraa ei ole, mutta jännä oli huomata miten näkymättömiin kosken kuohut jäi ja miten luonnolliselta reitiltä kosken kohta näytti.

Vasemmalla kanava ja oikealla piilossa koski, jonka takaa näkyivät alapuolen viitat.

Karvion kanavan sulussa

Kanavan alapuolella on tankkauslaituri ja huoltoasema. Tällä kertaa emme kuitenkaan pysähtyneet tässä satamassa, vaan jatkoimme matkaamme kohti seuraavia kanavia. Laskeskelin, että polttoaine riittää kyllä Oraviin asti.

 
Heinäveden kirkko horisontissa

 Karimerkki kermajärvellä


Vähän kolmen jälkeen saavuimme Kerman kanavalle ja siitä alle kymmenen minuutin ajon jälkeen Vihovuonteen kanavalle. Molemmat sulutukset menivät nopeasti (alle 10 min) ja matka jatkui kohti Vääräkosken avokanavaa, joka on kapea, mutkainen ja virtaisa kanava, jossa voidaan kulkea vain yhteen suuntaan kerrallaan.

 Kerman kanavan sulku aukeamassa

Vihovuonteen kanavaan sisään

 Vääräkosken avokanavan odotuslaituri

Tällä kertaa avokanavaan päästiin heti sisään ja matka jatkui kohti Pilpan kanavaa.

Kapeikkoa matkan varrella


Pilpan kanavalle saavuttiin puolen tunnin ajon jälkeen. Sulutus meni tässäkin kanavalla nopeasti ja matka jatkui kohti Oravin vierassatamaa kello 16:19.


Viittaviidakkoa ennen Oravia

Oravin satama

Kello 17:15 saavuttiin Oravin tankkauslaituriin. Polttoaine siis riitti, eli olin laskelmoinut oikein. Täällä muuten oli tarjolla myös E10:ä, sitä haluaville. Muilla tankkauspaikoilla en ole tätä vaihtoehtoa vielä nähnytkään.

Illalla nautittiin ravintolan antimista ja suunniteltiin seuraavaa päivää. Annokset näyttivät todella hyviltä. Tällä kertaa kuitenkin tyydyimme vain sammuttamaan janomme. Kaupasta kävimme vähän täydennystä ruokapuoleen.

Huoltorakennuksen vessoista puuttui paperi ja miesten puolelta koko teline. Ilmeisesti oletetaan, että asiakkaat ottavat omat paperit mukaan. Toivottavasti kaikki hoksaavat tämän periaatteen ajoissa :). Yöpymismaksuun sisältyi päivän Itä-Savo -lehti, joka oli mukava lisä peruspalveluihin.

Hyvin nukutun yön jälkeen, aamulla kymmenen aikaan, jatkoimme matkaa kohti Savonlinnaa. Päätimme kiertää Haponlahden avokanavan kautta, vaikka syväväylälle olisi Oravista päässyt suorempaakin reittiä.


 Siitä vaan pujottelemaan :)

Haponlahden avokanava

Vajaan kahden tunnin ajelun jälkeen saavuimme Savonlinnaan. Kävimme syömässä Valo-ravintolassa, jossa ruoka oli erittäin hyvää. Ruokailun jälkeen kävimme tankilla ja pyörähdimme Citymarketin laiturissa hakemassa vähän evästä loppumatkaa varten. Puoli kuuden aikaan lähdimme kohti Varkautta.

Alkumatkasta vedeltiin rengasta, joka kyytiläisten vaihtojen ja allekirjoittaneen tahattoman uintireissun vuoksi aiheutti vähän viivettä matkantekoon. Lippistäkin ongittiin järvestä yhdessä välissä. Vähän vaille kahdeksan olimme Taipaleen kanavalla odottamassa sulkuun pääsyä.

Taipaleen kanavalla

Taipaleen vierassatama kanavan yläpuolella


Kanavassa meni noin 25 minuuttia aikaa, jonka jälkeen ajoimme kesäkotisatamaan Haijanvirralle. Kello 20:43 olimme kiinni laiturissa. Reissu heitetty.

GPS näytti reissun pituudeksi 226.2 mpk, eli noin 420 kilometriä. Keskinopeus 16.7 solmua ja liikkeelläoloaika pari minuuttia vaille 14 tuntia. Pisin tekemäni reissu tähän asti ja hyvä sellainen.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Blogillamme on uusi osoite!

Tarkkasilmäisimmät ovat ehkä jo huomanneet, että veneilyblogimme on saanut uuden ja helpommin muistettavan osoitteen: www.veneilyblogi.com.

Uusi osoite ei vaadi lukijoiltamme toimenpiteitä, sillä vanhat osoitteet toimivat ainakin toistaiseksi rinnakkain uuden osoitteen kanssa.

3.6.2011 Varkaus - Savonlinna - Varkaus

Helatorstai, hieno sää ja perjantai vapaata... Sehän tarkoittaa veneilyreissua Saimaalle! Reissu saa alkunsa 2.6. torstai iltana, jolloin vene siirtyy Päijänteen rannalta Varkauteen odottamaan tulevaa Savonlinnan reissua.


Taipaleen kanava


Varkaudesta startataan perjantai aamuna noin puoli kymmenen aikoihin kohti Taipaleen kanavaa. Sulutukseen jälkeen hetki ajoa ja todetaan kahvitauon olevan paikallaan. Tätä päätöstä edesauttoi 9 m/s tuuli ja matkalle sattuva Järvisydämen lomakeskus. Taukopaikalle päästiin yhdentoista aikoihin ja matkaa oli tähän mennessä taitettu vajaa 46km.


Järvisydämen lomakeskus


Järvisydämen lomakeskuksen laituri


Järvisydämessä on laituri tyhjillään ja muutenkin kahvin ja jäätelön nautiskelu sujuu erittäin rauhallisissa merkeissä päärakennuksen edessä olevalla laavulla. Sisällä on tilaa lounastamiseen isommallekin porukalle.


Järvisydämen lomakeskuksen päärakennus


Tauon jälkeen miehistö jatkaa matkaa pirteänä kohti Savonlinnaa. Matka taittuu jälleen kovassa aallokossa ja se on havaittavissa myös lokikirjan kirjoituksista. Aallokko on huomioitu jo reittisuunnittelun yhteydessä, joten käytössä on suojaisin mahdollinen väylä. Väylä ei ole ainoastaan huviveneiden käytössä, sillä siellä tavataan myös tukkilautta.


Menomatkan aallokkoa


Hinaaja vetämässä tukkilauttaa


Savonlinnaan saavutaan Kyrönsalmen sillan kautta ja Olavinlinna sivuutetaan paapuurin (vasemmalta) puolelta. Isommat alukset sivuuttavat linnan toiselta puolelta, jollon pitää pyytää ponttoonisillan avausta VHF-kanavalta yhdeksän. Kyrönsalmesta linnalle asti väylä on melko kapea ja virta kohtuullinen. Kannattaa olla valppaana, sillä myös rahtilaivat käyttävät samaa väylää. Kyrönsalmen silta ovat myös avattavissa, mutta pienellä aluksella sellaista tarvetta ei ole. Maantiesillan alkukulkukorkeus on 12 metriä ja vieressä olevan rautatiesillan alikulkukorkeus on 7,5 metriä. Lisätietoja sillasta löytyy Liikkenneviraston verkkosivulta.


Kyrönsalmen maantiesilta


Kyrönsalmen rautatiesilta


Olavinlinna Kyrönsalmen sillan puolelta


Olavinlinna matkustajasataman puolelta


Olavinlinnan jälkeen suuntaamme aivan keskustassa olevaan matkustajasatamaan, jossa on lyhyempiä pysähdyksiä varten erityinen asiointilaituri. Laiturilta on lyhyt matka kaupungin palveluihin. Myös tämä laituri on aivan tyhjä. Varsinaisia vierasvenesatamia Savonlinnassa on neljä kappaletta. Näistä Casinon vierasvenesatama ei ollut käytössä reissun aikana.

Saapuminen perille Savonlinnan matkustajasatamaan tapahtuu noin puoli kahden aikaan.


Satama


Matkustajalaivoja Savonlinnan satamassa


Alus parkissa Savonlinnan sataman asiointilaiturissa


Menomatkan tietoja:
- Ajo-aika: 4h 25min
- Polttoaineen kulutus: 10,8 l/h
- Matka: 107km


Paluumatkalle lähtö tapahtuu illalla seitsemän aikoihin. Ensimmäiseksi otetaan suunta keskustan etelä-rannalla sijaitsevaan VS-Marinin tankkauspisteelle. Tankkauspisteen lähimaastolla on iso viljasiilo, joka toimii hyvänä maamerkkinä paikalle suunnistaessa. VS-Marinin luona lahden toisella puolella on laituri City Marketissa asiointia varten.


Viljasiilo VS-Marinin suunnalla


VS-Marin


Tankkauksen jälkeen matka jatkuu kohti Laitaatsiltaa, jossa toimii telakka. Laitaatsillan reitti on toinen vaihtoehto Savonlinnan ohitukseen pienemmille veneille.


Laitaatsillan silta


Laitaatsillan telakka


Tästä matka suuntaa kohti Haponlahden avokanavaa, jonne saapuminen tapahtuu noin ilta yhdeksän aikoihin. Pysähdymme hetkeksi jaloittelemaan kanavalla olevalle laiturille. Laiturilla ei ole meidän lisäksi muita veneitä ja paikka vaikuttaa muutoinkin rauhalliselle, ellei huomioi voimakasta lintujen järjestämää konserttia. Avokanavan jälkeen reitti on varsin pitkältä matkalta merkitty lateraaliviitoilla ja muuta liikennettä ei juuri näy.


Matkalla kohti Haponlahden avokanavaa


Haponlahden avokanava


Auringonlasku


Taipaleen kanavalle saapuminen tapahtuu illalla vartin yli kymmenen. Hetken verran odottelua laiturin alajuoksun laiturissa ja kanavasta tulee ulos toinen alus. Sulun sisällä on melkoisesti hyttysiä! Varmaan suojainen ja kostea paikka kerää paikalle kaikki lähiseudun verenimijät. Taipaleen kanavalta matka jatkuu vielä hetkenverran lähes tyynessä säässä eteenpäin kohti venesataman luiskaa. Vene nostetaan takaisin trailerille vartin yli yksitoista ja miehistö suuntaa onnistuneen reissun jälkeen tyytyväisenä makkaran paistoon.


Taipaleen kanavan sulku avautuu


Maisemaa Taipaleen sulun yläjuoksulta


Frida laiturissa Taipaleen kanavan yläjuoksulla

Koko reissun jälkiloki:

Näytä suurempi kartta

Matkan kokonaistiedot:
- Polttoainetta meni 92,89 litraa
- Keskikulutus 13 litraa / tunti
- Kuljettu matka 183,4 km
- Aika liikkeellä: 6h 2min
- Liike keskimäärin: 30,4 km/h